Viiniköynnös menestyy Suomessa, ja olosuhteet sen viljelyyn paranevat vielä tulevina vuosikymmeninä. Kysyntää kotimaisille rypäleviineille olisi. Suomen alkoholilaki kuitenkin estää rypäleistä valmistetun viinin myynnin tilalta. Eikä sitä edes saa kutsua viiniksi, koska Suomi ei ole listautunut EU:n viinimaaksi.
Artikkeli Suomesta viinimaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Tomaateistaan tunnetussa Närpiössä kasvaa nyt myös kasvihuonepapua. Toistaiseksi tosin vain yhden tuottajan toimesta. Kaupalliseen vaiheeseen tulleesta viljelystä saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Kasvihuoneessa tuotettu papu pidentää kotimaisen tuoreen pavun saatavuutta.
Artikkeli Kotimainen kasvihuonepapu haastaa tuontipavut julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Kevätviljoilla saadaan monin paikoin kaikkien aikojen surkein sato. Toisaalta herneillä, syysviljoilla ja kuminalla on myös onnistuttu hyvin. Tänä vuonna ne myös tasasivat työhuippuja, sillä ne valmistuivat poikkeuksellisen aikaisin. Syysvehnät pelastivat monen tilan talouden Etelä-Suomessa. Parhaat satonäkymät ovat Pohjanmaan multamailla. Käytännön Maamies kokosi puintitunnelmia ympäri Suomea.
Artikkeli Onnistumisia ja katastrofeja julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Keskikesän kuivuusjakso näkyy käytännön viljelyn lisäksi myös koeruuduilla. Varsinkin aikaiset ja lyhytkortiset lajikkeet ovat kärsineet kuivuudesta, ja lisäksi tuhohyönteisiä on jouduttu torjumaan normaalia tiheämmin. Kasvinjalostuksessa lajikkeiden parempi kuivuuden kestävyys korostuukin jatkossa aiempaa enemmän.
Artikkeli Kasvinjalostuksessa haetaan kuivuutta kestäviä lajikkeita julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Syysöljykasvien siementä myytiin tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna, siemenkauppiaat kertovat. Kylvöpinta-ala lienee 8 000 hehtaarissa. Muidenkin syyskylvöisten siemenkauppa on käynyt ennätyksellisen kiivaana jo toukokuusta lähtien.
Artikkeli Syysöljykasviala tuplaantui julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Yaran orgaanisten lannoitteiden vaikutusta havainnollistava maatilakoe Kouvolassa kuihtui kasaan niin kuin monet muutkin kasvustot eri puolilla Suomea. Kuivuus ja kuumuus olivat yhdessä merkittävin kasvua tyrehdyttävä tekijä.
Artikkeli Helle pilasi tilakokeen julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Muualla Euroopassa on havaittu valmisteiden tehon heikkenemistä verkkolaikkuun. Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä. Tärkein keino ehkäistä resistenssin muodostumista on hillitä taudin leviämistä ennakoivilla toimenpiteillä. Näitä ovat erityisesti lajikkeen taudinkestävyys ja viljelykierto.
Artikkeli Ohranverkkolaikku on hallittavissa julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Ruutukisassa kävi kuten monen muunkin pellolla – sateet alkoivat silloin, kun satoa piti ryhtyä korjaamaan.
Kisaruudut olivat nätisti pystyssä heinäkuun lopun sateisiin saakka. Sen jälkeen ensimmäinen ja toinen kerranne alkoivat lakoontua.
Kolmannen kerranteen kehitys oli jo sen verran pitkällä, ettei se lakoontunut yhtä pahasti.
Kolmannen kerranteen maalaji on kovempaa kuin kahdessa ensimmäisessä kerranteessa, ja se valmistui selkeästi nopeammin. Siinä myös sadot jäänevät selvästi kahta ensimmäistä kerrannetta pienemmäksi.
Käsittelyjen ja lajikkeiden välillä oli eroa tuleentumisnopeudessa.
Elokuun 12. päivä kolmannen kerranteen ruudut olivat tuleentuneita WehnäWeijareita, Viljelijän Avena Berneriä ja Leidi Borealia lukuun ottamatta.
Leidi näyttää olevan tämän kisan myöhäisin lajike.
WehnäWeijareiden linjan SJ 19 SW111 kasvuaika on KWS Mistralin luokkaa, mutta useat lannoitus-, kasvunsääde- ja tautiainekäsittelyt näkyvät sen kasvurytmissä ja kasvusto pysyi vihreänä pitkään.
Kisan aikaisimman linjan pitäisi olla ProAgrian joukkueen SJ 18 SW028. Se vastaa kasvuajaltaan ja laadultaan Quarnaa.
KWS Mistral -minimilannoitusruutu valmistui kuitenkin aikaisemmin, koska sillä loppuivat eväät kesken.
Ruutukisan sadonkorjuu aloitettiin torstaina 12. elokuuta minimilannoitusruudulla.
Se oli ollut valmiina jo pitkään. Minimilannoitusruudun lisäksi puitiin pois yksi suojaruutu. Molemmat ovat KWS Mistralia.
Minimilannoitusruudun sadon puintikosteus oli 21,3 prosenttia ja tuorepaino 6 819 kg/ha. Ruutusadot punnitaan sekä märkinä että kuivattuina.
Sadonkorjuuta oli tarkoitus jatkaa heti seuraavalla viikolla, mutta viikon aikana tuli 80 mm sateet ja puinnit lykkääntyivät.
”Saadaan kerrankin kunnon sakolukuvertailu”, Saviseurun Sankareiden Martti Tytykoski kommentoi.
Valmis vilja itää näillä keleillä pystykasvustossakin helposti, joten toiveet leipävehnästä joudutaan ehkä unohtamaan.
17.8. suurin osa ruuduista oli lakoontunut. Ainoastaan Hankkijan Leijona ja WehnäWeijareiden SJ 19 SW111 olivat täysin pystyssä. Myöskään minimilannoitusruudut eivät lakoontuneet.
Kuuman ja kuivan kesän ansiosta vehnällä ei ollut juurikaan tauteja. Ensimmäiset pistelaikkuhavainnot teki Kasvinsuojeluseuran joukkueen Marja Jalli ennen juhannusta.
Jalli kahlasi kisaruudut läpi systemaattisesti kahteen kertaan 23. ja 30.7. tehden tautihavainnot samaan tapaan kuin virallisista lajikekokeista tehdään.
23.7. ruuduilta löytyi vain pistelaikkua. Ylimmät lehdet olivat puhtaat, mutta pistelaikkua oli toiseksi ylimmillä lehdillä.
WehnäWeijareiden linjasta, Leijonasta ja Sibeliuksesta löytyi myös fysiologisia laikkuja.
30.7. pistelaikku oli jo ylimmällä lehdellä asti.
Vähiten pistelaikkua oli Karjalasta kajahtaa-, Kasvinsuojeluseura-, NSL Koetoiminta- ja WehnäWeijarit -joukkueilla.
Karjalasta kajahtaa ja Kasvinsuojeluseura kisaavat Sibeliuksella, joka kestää pistelaikkua paremmin kuin KWS Mistral ja Leijona.
Samoin NSL Koetoiminnan Calispero on kestävä. Linjojen taudinkestävyydestä ei ole vielä riittävästi tietoa.
Joukkueilla on myös eroja tautitorjunnassa, joka sekin selittää pistelaikun määrää.
Sateiden myötä myös ruskolaikun voi olettaa heränneen henkiin. Mutta kasvustot olivat jo sen verran tuleentuneet, että tautien erottaminen ruskeista lehdistä meni turhan vaikeaksi. ◻
Artikkeli Lakoa kisaruuduilla julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Hankkijan joukkue otti äärimmäisen tiukan voiton 8 770 kilon hehtaarisadolla. Lajike oli Leijona, joka pysyi pystyssä elokuun rankkasateissa. Hopeaa tuli Harjuseudun Sotureille 8 712 kilolla ja pronssia Saviseurun Sankareille 8 655 kilolla. Kuumuus leikkasi käsittelyjen ja lajikkeiden väliset satoerot pois eikä tilastollisesti merkitseviä eroja ollut kuin minimilannoitukseen nähden. Lässähtikö koko kisa, vai jäikö jotain käteen?
Artikkeli Hankkija vierasvoittoon julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Ilmajokelaisen Heikki Huhtasen pellolla kiipeää korkeuksiin humalaa parin hehtaarin alalla. Pienpanimot ovat kiinnostuneet suomalaisesta humalasta.
Artikkeli Humala kasvaa lakeuksilla julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Peltomaan luontainen mikrobisto voi auttaa hillitsemään maan ja kasvintähteiden kautta leviäviä, muutoin vaikeasti torjuttava kasvitauteja. Mikrobisto vaikuttaa myös kasvien ravinteiden saantiin ja yleisemmin pellosta saatavaan satoon sekä maan kykyyn varastoida hiiltä. Viljelijä voi vahvistaa mikrobiston hyödyllistä toimintaa sopivilla viljelytoimenpiteillä ja monipuolisella kasvilajien ja -lajikkeiden valikoimalla.
Artikkeli Viljelytoimilla vahvistusta peltomaan hyötymikrobeihin julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Lapualainen Kari Alasaari otti hopeaa brittiläisessä YEN-satokilpailussa. Alasaari sai Fandaga-ohralla 8 800 kilon hehtaarisadon (kosteus 15 %). Suomessa olisi säteilyn ja sadannan puolesta potentiaalia paljon nykyistä suurempiin keskisatoihin, kunhan pellot laitettaisiin kuntoon.
Artikkeli Euroopan toiseksi suurin kevätohrasato julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Viljelijät eivät ajattele ilmastonmuutoksesta samalla tavalla, mutta siihen uskoo jopa 98 prosenttia viljelijöistä. Kolmasosa uskoo ihmistoiminnalla olevan suurin vaikutus ilmastonmuutokseen, mutta puolet viljelijöistä kokee, että luonnossa esiintyvällä normaalilla vaihtelulla on yhtä lailla merkitystä. Naiset, korkeasti koulutetut, luomuviljelijät ja pienimpiä tiloja viljelevät uskovat eniten ihmistoiminnan vaikutukseen. He myös tuntevat enemmän vastuuta sopeutumis- ja hillintätoimien toteuttamisesta.
Artikkeli Ilmastonmuutos viljelijän ajatuksissa ja arjessa julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Maan biologinen muokkaaminen kasvien juurten ja maan eliöstön avulla on tärkeä maan rakenteen ylläpidon keino. Kasvinvuorotus, jossa syväjuuriset, monivuotiset, runsaasti kasvutähdettä jättävät ja maata hyvin kuivattavat kasvit vuorottelevat, yhdistyy maan rakenteen hoitoon. Parhaimmillaan kasvinvuorotus tarjoaa monivaikutteisia hyötyjä sekä maan että sadontuoton kannalta.
Artikkeli Kasvinvuorotus osa maan rakenteen hoitoa julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Brittiläisen YENin tarkoituksena on jäljittää viljelysatojen pullonkauloja ja parantaa resurssitehokkuutta. KM sponsoroi neljän suomalaisen pellon osallistumista satotutkimukseen. Mukana oli kevätohra, kevätvehnä, herne ja hybridiruis. Huhti-toukokuun säteilyenergia jää Suomessa usein käyttämättä, mutta silti meillä olisi potentiaalia yli kymppitonnin kevätviljasatoihin – kunhan se vain osattaisiin hyödyntää.
Artikkeli Koko satopotentiaali käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Ilmastonmuutos tuo tullessaan aiempaa useammin toistuvia ääreviä sääilmiöitä, pitkittyneitä kuivia jaksoja, helteitä, rankkasateita ja tulvia, jotka hankaloittavat peltoviljelyä. Pitkittyneet poikkeukselliset sääjaksot vaikuttavat myös sadonmuodostukseen. Äärevän lämpötilan ja kosteusvaihtelun vaikutuksia nurmen kasvuun ja laatuun tarkasteltiin Luken kasvihuonekokeessa Jokioisissa.
Artikkeli Huonot olosuhteet stressaavat myös nurmea julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Ilmakehän hiilidioksidia voi imuroida ja varastoida peltoihin yhteyttävien kasvien avulla. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 hiiliviljelyn toivottiin jopa pysäyttävän ilmastonmuutoksen. Peltomaahan hiiltä sitovat Suomessa parhaiten nurmet. Pintamaan multavuus parantaa pellon viljelyominaisuuksia, kun taas syvemmällä oleva hiili on pysyvämpää.
Artikkeli Pellot hiiltä varastoimaan julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Riskien hallinta korostuu, kun tuotantokustannukset ovat kallistuneet. Hyville lohkoille kannattaa panostaa ja heikommilla ottaa varman päälle. Käytännön Maamies esittelee viisi lannoitusstrategiaa tälle keväälle viherlannoitusnurmista ja palkokasveista lannoituksen tarkentamiseen.
Artikkeli Viisi lannoitusstrategiaa keväälle julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Glyfosaattien hinnat ovat yli tuplaantuneet viime vuodesta, mutta pahimmat saatavuusongelmat ovat onneksi ohitse. Muiden valmisteiden hinnannousu on ollut pelättyä maltilisempaa. Juurikkaat ja kevätöljykasvit peitataan taas poikkeusluvan turvin. KM esittelee markkinoiden uudet kasvinsuojeluainevalmisteet.
Artikkeli Glyfosaattia saa, mutta se on kallista julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
Kasvien stressinkestävyyttä ja ravinteiden oton tehokkuutta parantavat biostimulantit ovat yleistyneet kovaa vauhtia. Biostimulanteista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta niistä saadaan paras teho irti. ”Meidän on päästävä paremmin kiinni siihen, milloin biostimulantteja kannattaa käyttää”, pohtii Yara Suomen johtava agronomi Tapio Lahti.
Artikkeli Biostimulantit viljelijän työkalupakkiin julkaistiin ensimmäisen kerran Käytännön Maamies.
