Tulevana kesänä kisataan syysöljykasveilla – mikäli ne vaan talvehtivat. Syysrapsille ja syysrypsille on omat sarjansa. Kisa järjestetään perinteisellä tavalla viljelijöiden omilla pelloilla. Ilmoittautuminen on huhtikuun loppuun mennessä.
Tilasiemenen ensimmäiset omat kevätvehnälajikkeet, Selina ja Linnea, tulivat myyntiin heti kun ne pääsivät viralliselle lajikelistalle. Tämä on uusi ennätys lajikkeen risteytyksestä siemenkaupan aloitukseen – hommaan meni vain viisi vuotta. Lajikkeet jalostettiin yhteistyössä tanskalaisen Sejetin kanssa.
Boreal Kasvinjalostuksen kokeissa herneen kylvömäärän pienentäminen 70 itävään neliöllä ei ole ollut paras ratkaisu satoisuuden eikä laonkeston näkökulmasta. Liedossa parhaat tulokset saatiin 100 itävällä ja Isossakyrössä 130 itävällä neliölle.
Menestyvä vihannestuotanto edellyttää onnistumista tuotteen laadun, määrän ja tuotantokustannusten osalta. Yhä arvaamattomammat säät uhkaavat niitä kaikkia, mutta jatkuva ja luotettava data maanalaisista olosuhteista voi kääntää vaikeudet kilpailueduksi: kyvyksi reagoida vaikeisiin olosuhteisiin oikein ja ajoissa. Samalla viisaasti peltoon sijoitetut anturit muuttavat jo käytössä olevat sadettimet täsmäkasteluksi, kuten seuraavat esimerkit peruna- ja porkkanatilalta osoittavat.
Trans Farm selvitti öljyhampun sopimustuottajien viljelykokemuksia. Puintia pelättiin etukäteen, mutta ongelmia oli hyvin harvalla. Yli puolet käytti aluskasvia, ja se onnistui hyvin. Myös öljyhampun hinta nousee tässä markkinatilanteessa.
Syysviljoilla on odotettavissa talvituhoja ja kevätkylvöt viivästyvät usealla viikolla. VYR:in kyselyn mukaan viljelijät aikovat pienentää kylvöalaa. Lannoitteiden käyttö vähenee myös. Kotimaan varastot syödään vähiin ohran ja kauran osalta, ja vilja saattaa paikallisesti loppua kesken. Sota voi kestää pitkään ja pitää hintoja korkealla. Suurilla sadoilla voi siis tehdä parempaa katetta kuin koskaan.
Rikkakananhirssiä on aiempina vuosina löytynyt lähinnä Ahvenanmaalta ja Länsi-Uudeltamaalta. Viime kesänä sitä näkyi ympäri Suomen. Todennäköisesti lämpöshokki idätti maassa jo valmiina olevat siemenet.
Unilever kehitti aikoinaan öljypalmun kloonauksen, mutta jalosti myös auringonkukan rasvahappokoostumusta. Nyt auringonkukka voisi korvata palmuöljyn, kun steariini- ja öljyhappopitoiset lajikkeet ovat tulleet viljelyyn. Steariinihappo on kiinteää huoneenlämmössä, ja terveellisempää kuin palmuöljyn palmitiinihappo.
Juolavehnän torjuntaa erilaisilla muokkausmenetelmillä tutkitaan kolmivuotisessa koesarjassa. Samat toimenpiteet toistetaan Inkoossa, Jokioisilla ja Ruukissa. Ensimmäisen koevuoden tulosten perusteella Kvick-Finn-juolavehnännostin vaikutti lupaavimmalta menetelmältä. KM tutustui Inkoon koeruutuihin viime syksynä.
Elinkaariarvioinnit eivät tällä hetkellä huomioi maaperän hiilivaraston muutoksia. Sen seurauksena maatilan hiilivaraston kasvattamiseen ja säilyttämiseen suunnatut ilmastoviisaat toimet jäävät huomioimatta ilmastovaikutusten arvioinnissa. Näitä toimia on tiloilla jo käytössä, ja viljelijät odottavat niiden näkyvän tuotteiden hiilijalanjäljissä.
Hankalan talven ja myöhässä olevan kevään vuoksi satokisan ilmoittautumisaikaa jatketaan toukokuun loppuun saakka. Tänä kesänä kisataan syysöljykasveilla. Syysrapsille ja syysrypsille on omat sarjansa.
Monivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin ohran monokulttuuria ja viljelykiertoa Jokioisten savimaalla. Muokkausmenetelminä olivat suorakylvö ja kyntö. Ohran sato oli suurempi kynnetyillä kuin suorakylvetyillä koeruuduilla. Viljelykierto lisäsi ohran satoa kynnetyillä koeruuduilla, muttei suorakylvetyillä. Viljelykierto vähensi tyvitauteja, mutta lisäsi rikkakasvilajiston määrää.
Kevätkylvöt alkoivat Etelä-Suomessa tavanomaista myöhemmin. Mika Äijälä aloitti kylvöt Salossa jo 4. toukokuuta. Ensimmäisenä kylvökuntoon kuivuneet pellot ovat ABC Piihovin nurkilla olevat lohkot, joilla järjestetään elokuussa Puontin Peltopäivä. Niille Äijälä kylvi aikaista ohraa. Tuotantopanosten hinnat ovat ennätyksellisen kalliit. Silti osa viljelijöistä aikoo satsata normaalia enemmän, koska viljoista on saatavissa hyvää tuottoa. Osa pelloista kylvetään viherlannoitusrnumille odottamaan parempia aikoja. MTK:n arvion mukaan satokasvien viljelyala saattaa vähentyä jopa 10–20 prosenttia. Routa teki hyvää savimaiden rakenteelle. Toisaalta jääpeite ja voimakas routa tappoivat ennätyksellisen alan syyskasveja. Syysrapsit, syysvehnät ja syysohrat tuhoutuivat rannikkoseudulta käytännössä kokonaan. Sen sijaan Pohjanmaalla talvituhot olivat totuttua pienemmät.
Nyt on menossa viljelysuunnitelmaversio 1.4, kertoo Juha Wikström Särkisalosta toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Wikström viljelee aivan etelärannikolla, mutta kaikki syysviljat tuhoutuivat. Pitkänäperjantaina oli vielä pientä toivoa ilmassa, mutta pääsiäisen jälkeen oli selvää, että syysvehnät ovat menneet.
Wikströmillä on siementuotantoa, joten hän ei halua kylvää syysvehnämaihin kevätviljaa. Niihin kylvettiin sokerijuurikasta. Sen kylvö alkoi 25. huhtikuuta.
Pinnalta liettyneet kynnökset ja syysviljamaat olivat kovia ja kokkareisia, mutta kyllä niistä hyvän pohjan juurikkaalle sai.
Juurikkaan jälkeen Wikström jatkoi kevätrapsilla. Hernettä hän aikoo kylvää mahdollisimman paljon. Viljelysuunnitelmaa piti päivittää moneen kertaan, että viljelykierrot ja satokasvit saa sovitettua oikeille paikoilleen.
Lietolainen Timo Laaksonen kylvi viime syksynä 600 hehtaaria syysviljoja. Reetta-ruis talvehti, mutta harveni rankasti. Laaksonen joutuu rikkomaan syysvehniä arviolta 400 hehtaaria. Se tietää 200–300 euron lisäkustannusta hehtaarille ja sato-odotuksen roimaa laskua. Viljan hintojen nousuun hän on tyytyväinen. Talvella sai ensimmäistä kertaa Laaksosen viljelyuran aikana tehdä tosissaan kauppaa viljasta.
Syysvehniä tuhoutui paljon
Syysvehnät tuhoutuivat lähes kokonaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla, joille syysvehnää oli kylvetty 65 000 hehtaaria. Valtakunnallinen ala oli 105 000 hehtaaria.
Rukiit talvehtivat hieman paremmin, mutta kasvustot ovat monin paikoin aukkoisia ja heikkoja. Rukiin kylvöala oli 27 000 hehtaaria, joista 13 000 hehtaaria kylvettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan ELY-keskusten alueelle.
”Joudun rikkomaan syysvehniä noin 400 hehtaaria”, kertoo lietolainen Timo Laaksonen toukokuun kuudes päivä.
Laaksonen aikoo jättää muutamia lohkoja saadakseen kylvösiementä syyskylvöille, mutta sato-odotus on heikko.
Rikkominen ja uudelleenkylväminen tietää 200–300 euron lisäkustannusta hehtaaria kohti. Lisäksi kevätviljojen satopotentiaali on syysviljoja heikompi.
Syysviljamaat ovat usein sellaisia, joilla ei kevätviljoilla saa kummoista satoa kuitenkaan.
Viime syksynä syysvehnät olivat monen varsinaissuomalaisen tilan pelastus, kun kevätviljojen sadot olivat surkeat. Tulevana syksynä tätä korttia ei ole.
Laaksoselle on sattunut täystuho kerran ennenkin, vuonna 2017. Silloin syysviljat lähtivät kasvuun aikaisin ja huhtikuussa tuli parinkymmenen asteen pakkanen.
Tämän vuoden talvituhot ovat kuitenkin valtakunnallisesti poikkeuksellisen laajat.
Laaksonen aikoo jatkaa syysviljojen viljelyä kuten ennenkin. Riskit ja tappiot kuuluvat alan luonteeseen ja ne on pakko kestää. Nyt ne tulivat vain mahdollisimman hankalaan aikaan.
”Onneksi oli omaa ohraa siilossa kylvösiemeneksi.” Sato-odotukset ovat kuitenkin nyt tavanomaista heikommat, ja se näkyy myös tuotantopanosten käytössä, vaikka viljan hinta onkin poikkeuksellisen korkea. Hakelämpökuivuri valmistui sentään talven aikana ja tuo helpotusta viljankuivauskustannuksiin.
Pellot routivat viime talvena syvältä. Se teki hyvää peltojen rakenteelle. Rekottilan tilalla on paljon savimaita, joiden muokkaaminen on tällaisena keväänä helpompaa kuin roudattoman talven jäljiltä.
Gasumin lietettä varastoon
Myös lietolaisen Tapio Lipposen syysvehnät kuolivat. ”Kylvin noin sata hehtaaria ja jätän kolme”, Lipponen kertoo.
Lipponen kylvi syysvehnämaahan kevätvehnää. Kova pinta äestettiin rikki. Syysvehnämaat kuivuivat todella nopeasti, vaikka vehnät olivatkin pääsääntöisesti kuolleet.
Kevätvehnän jälkeen Lipponen aikoi jatkaa herneen kylvöillä.
Lipponen hyödyntää Gasumin lietettä lannoitukseen. Lietteen hän varastoi lietealtaissa ja urakoija levittää sen pellolle.
Tätä mahdollisuutta hyödyntää myös Janne Rouhiainen Kouvolan Kimolasta. Rouhiainen on urakoinut Gasumin kuivajaetta jo vuoden verran ja rakentaa nyt lieteallasta biokaasulaitoksen mädätelietteen vastaanottamista varten.
Rouhiainen lannoitti syysvehniään lietelannalla toukokuun alussa. Kimolassa syysvehnät, rukiit ja syysrypsit talvehtivat, mutta syysrapsit kuolivat.
Syyskasvustot ovat Rouhiaisen arvion mukaan kohtalaisessa kunnossa. Hanhien laidunnustuhot jäävät vielä nähtäväksi.
Markus Äijälä kylvi isänsä Mikan kanssa Hermanni-ohraa salolaiselle peltoaukealle, jossa järjestetään 20. elokuuta Puontin peltopäivä. Kylvöt alkoivat aikaisella ohralla, koska pellot pitäisi saada korjatuksi hyvissä ajoin.
Kumina pärjäsi parhaiten
Salossa Mika Äijälä kylvi poikansa Markuksen kanssa Puontin Peltopäivän pellolle Hermanni-kevätohraa.
Siinä oli hyvä syysvehnä, joka kuitenkin kuoli. Tilalle oli laitettava aikaista ohraa, sillä peltopäivä järjestetään 20. elokuuta.
”Tämä on aikaisin peltoni”, Äijälä kertoo. Kylvöt alkoivat 4. toukokuuta.
Salon seudun syysvehnät kuolivat kaikki. Äijälä joutuu kylvämään uudelleen 270 hehtaaria. Pieniä nurkkia olisi elossa, mutta kuviokylvöön tai puintiin ei ole aikaa.
Varmin talvehtija oli jälleen kerran kumina. Olli-Pekka Ruponen esitteli toisen satovuoden kuminaansa Halikossa, Salossa. Kasvustossa ei ole aukkoja eikä rikkakasveja, ja sato-odotus on normaali, vaikka talvi olikin syysviljoille vaikea. Kuminan hinta todennäköisesti nousee vielä, mutta ei samassa suhteessa kuin viljojen ja öljykasvien hinnat.
Parhaiten pärjäsi kumina, kertoo Olli-Pekka Ruponen. Sitä ei pellon päällä oleva jääkansi ja syvä routa pystynyt nujertamaan.
Toukokuun kuudes päivä pellon lämpötila oli Ruposen Paul-Tech maa-aseman mukaan 11,5 °C. Se on hyvä itämislämpötila, tosin yöllä maa yhä kylmenee.
Syysviljojen puolestapuhujana tunnettu Ruponen joutuu rikkomaan ensimmäistä kertaa syysohransa. Myös syysvehnät ja syysrapsit menivät ja puolet rukiista. Kylvöön menee nyt runsaasti kevätrapsia. Ja syksyllä maahan kylvetään syyskasveja, totta kai.
Paimiolainen Timo Lehtinen Rekottilan tilalta aloitti kylvönsä kevätrapsilla ja jatkoi kevätvehnällä. Syysviljatilanne on sama kuin muillakin Salon seudulla, syysrapsit ja vehnät menivät, myös rukiit tuhoutuivat. 120 ruishehtaarista jäi vain 10 hehtaaria ja sekin huonoa.
Rekottilan 600 emakon yhdistelmäsikala imee valtavan määrän rehuohraa, ja sitä tuotetaan itse niin paljon kuin mahdollista. Lehtisen viljelykiertoon kuuluu kuitenkin monipuolisesti kasveja hevosheinästä öljykasveihin ja herneeseen.
Lehtinen näkee epävarmassa tilanteessa myös hyviä puolia: kotimaisen ruoan ja energian arvostus on noussut, omavaraisuuden merkitys on ymmärretty ja tiukan paikan tullen kotimainen turve ja hake kelpaa taas energiaksi.
Asenneilmapiiri on muuttunut, Lehtinen sanoo.
Pohjois-Karjalassa aloitellaan
Kylvöt alkavat yleensä toukokuun 20. päivä, kertoo polvijärveläinen Petri Tanskanen.
Lumet sulivat pelloilta vasta äitienpäivänä, mutta muuten ollaan tavanomaisessa aikataulussa. Tanskanen uskoo aloittavansa peltotyöt toukokuun puolivälin paikkeilla.
Lannoitteet ja öljyt tuli hankittua onneksi hyvissä ajoin. Tanskanen kertoo pitävänsä myös kahden vuoden siemenviljavarastoa ohralla ja kauralla.
Tämä kevät mennään siis kuten ennenkin. Viherlannoitusnurmia otetaan kiertoon mukaan ja ensi vuoden kylvöt ovat jo mielessä.
Tanskasella on 15 hehtaaria syysrypsiä joka talvehti hyvin lumen alla. Nyt jännätään syövätkö hanhet sen. ◻
Pellot routivat viime talvena syvältä. Se teki hyvää peltojen rakenteelle. Rekottilan tilalla on paljon savimaita, joiden muokkaaminen on tällaisena keväänä helpompaa kuin roudattoman talven jäljiltä.
Lannoitemarkkinoilla on erikoinen tunnelma – pelätään, että tavara loppuu kesken, mutta silti ei uskalleta ostaa varastoon eikä myöskään valmistaa suuria määriä. Riskejä vältellään, joten hankitaan vain pieniä eriä. Lannoitteiden käyttö vähenee väistämättä Euroopassa ja se supistaa sato-odotuksia.
Syysrapsin talvituhot ovat sen verran suuret, että syysöljykasvien satokisa pidetään pelkällä syysrypsillä. Ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun saakka.
lajiketta, Arrivéeta ja Legatoa. Satokisassa nähdään, onko niiden välillä oleellista eroa. Tältä näytti Janne Rouhiaisen Arrivée 28.5.
KM:n satokisaan ei ollut suurta tunkua. Talvi kesti kauan ja syyskasvit lähtivät kasvuun hitaasti. Toukokuussa oli pitkään yöpakkasia, ja syyskasvit juroivat ja harvenivat silmissä. Ei tosiaankaan mikään huippuvuosi.
Kehitys on selvästi jäljessä viime vuoteen verrattuna, kertoo Janne Rouhiainen Kouvolasta. Rouhiainen viljelee toista kertaa syysrypsiä. Syysrapsia hän on viljellyt useampana vuonna.
Keväällä syysöljykasvien kimpussa ovat yleensä hanhet, mutta tänä vuonna ne valitsivat syysvehnän syyrypsin sijasta, onneksi!, Rouhiainen sanoo.
Rouhiainen perusti rypsin jankkurikylvöllä herneen sänkeen elokuun ensimmäisenä päivänä. NPK-lannoite levitettiin pintalevittimellä taimille.
Jankkurikylvöä hän pitää hyvänä menetelmänä syysöljykasvien kylvöön. ”Sillä saa puintien välissä kylvettyä suurenkin alan.”
Kasvu lähti hyvin käyntiin, ja rypsit kehittyivät syksyllä vahvoiksi. Rouhiainen piti kasvupistettä matalana Juventuksen avulla.
Toukokuu oli kuiva, ja syysrypsit kaipasivat selvästi vettä. Sitä onneksi saatiin helatorstaina 14 mm.
Rouhiainen joutui rikkomaan jokusen hehtaarin rukiin jälkeen perustettua syysrypsiä, mutta pääsääntöisesti rypsit talvehtivat kohtalaisesti.
Janne Rouhiainen on kilpailun toiseksi eteläisin osallistuja. Rouhiainen viljelee Arrivée-syysrypsiä Kouvolan Kimolassa. Syysrypsi oli juuri aloittamassa kukintaa 28.5. Kasvurytmi on edellisvuotta jäljessä. Rouhiaisella rypsin riviväli on 48 cm. Siemenmäärä hehtaarille oli 6 kiloa. Syysrypsi perustettiin jankkurikylvöllä herneen sänkeen.
Syysrypsiä myös suojaviljaan
Kisan syysrypsikonkari on Ilkka Myllylä Kalajoelta. Hän on perustanut syysrypsiä monin tavoin – nurmen jälkeen sekä suojaviljaan.
Myllylällä on lypsykarjatila, jonka nurmikiertoon syysrypsi sopii hyvin. Kalajoella talvi oli syyskasvien kannalta kohtalainen, mutta tammikuun leuto sää sulatti lumia, jonka jälkeen vesi jäätyi pelloille. Se harvensi kasvustoja jonkin verran, ja Myllylä joutui rikkomaan viitisentoista hehtaaria syysrypsiä.
Kisan ainoa luomukasvusto on Torstilan luomutilan syysrypsi. Arnevi Rautanen ja Juha Utriainen kertovat viljelleensä syysrypsiä aiemminkin.
Nyt kasvusto on heikompi kuin edellisvuosina. Rypsi kylvettiin kaksivuotisen apilanurmen jälkeen. Säätiedotus lupasi sadetta, jota ei sitten tullutkaan.
Siemenet itivät vasta elokuun alussa, ja kasvusto lähti epätasaisesti liikkeelle. Yksilöt jäivät pieniksi talvea vasten, mutta talvehtivat kuitenkin. Torstilassa tuotetaan puhdaskauraa ja syysrypsiä. Puhdaskauran kiertoon syysrypsi sopii hyvin.
Kuusi ensikertalaista
Konsta Autio kokeilee syysrypsiä ensimmäistä kertaa. Ylämaalla syysrypsit talvehtivat hyvin. Arrivée oli täydessä kukassa kesäkuun kahdeksas päivä. Kuoriaisia ei näkynyt, mutta pölyttäjiä oli runsaasti.
Loput kisaajat viljelevät syysrypsiä ensimmäistä kertaa. Lappeenrantalainen, Ylämaalla viljelevä Konsta Autio kertoo kylväneensä rypsiä hetken mielijohteesta.
”Syysvehnä valmistui elokuussa ja aioin ensin kylvää perään uudelleen syysvehnää. Mutta kokeilinkin sitten syysrypsiä.”
Aution mielestä rypsi näytti syksyllä liian tiheältä. Toukokuussa se tuntui taas liian harvalta. Sivuversoja on kuitenkin sen verran, että Autio rohkeni lähteä kisaan mukaan.
Syysrypsi on perustettu ilman rikkatorjuntaa. Syksyllä ei ollut sopivia kelejä, ja keväällä ei taas ollut sopivaa ainetta. Esikasvina olleesta syysvehnästä rikkakasvit on torjuttu Broadwaylla, joten kylvöalusta oli puhdas saunakukista.
Autio katsookin olevansa vahvoilla talouskisan puolella, sillä syysrypsi on viljelty varsin maltillisilla kustannuksilla.
Polvijärveläinen Petri Tanskanen jännitti keväällä hanhituhoja. Lintuja oli pelloilla, mutta ne eivät viipyneet onneksi kovin kauan.
Tanskanen on kokeillut aiemmin syysrapsia, mutta syysrypsillä tämä oli ensimmäinen kerta. Rypsit kylvettiin elokuun 11. päivä. Ne jäivät syksyllä pieniksi, mutta talvehtivat hyvin. Yhden lohkon Tanskanen joutui rikkomaan.
Rikkakasvit torjuttiin syksyllä Butisan Topilla, ja se tehosi hyvin.
Etelä-Pohjanmaalta neljä
Etelä-Pohjanmaalta kisaan saatiin neljä osallistujaa. Siellä talvi oli poikkeuksellisen luminen, eikä hankalaa jääpeitettä onneksi syntynyt.
Lapualainen Matti Keltto pääsi puimaan kaurat sen verran aikaisin, että tuli hyvä kylvöikkuna syysrypsille. Kylvö oli elokuun ensimmäisellä viikolla eli varsin optimaaliseen aikaan. Kasvustot kehittyivät silti epätasaisesti.
Savisella maalla ne lähtivät matkaan paremmin kuin multamaalla, Keltto kertoo. Yksilöt jäivät pieniksi, joten Juventusta ei tarvinnut syksyllä ajaa. Myöskään etanoista ei ollut kiusaa.
Rapsikuoriaiset ilmestyivät kasvustoon toukokuun puolivälin jälkeen, ja niitä on jouduttu ruiskuttamaan.
Myös Ilkka Lehtola Ilmajoelta kylvi syysrypsiä hetken mielijohteesta. ”Puinnit olivat aikaisessa ja rypsin hinta nousussa.”
Rypsi kylvettiin ohran perään. Alle laitettiin kuivalantaa, sitten kyntö ja äestys.
Parin päivän kylvöero näkyi biomassan kertymisessä selkeästi, Lehtola kertoo. Silti kisaan lähdetään myöhemmin kylvetyllä lohkolla, sillä se näyttää nyt paremmalta kuin aikaisemmin kylvetty.
Janne Rouhiainen perusti syysrypsin elokuun ensimmäinen päivä, ja juuristo ehti kehittyä syksyllä vahvaksi. Se auttaa yleensä talvehtimisessa. Aikaisen kylvön avulla on myös mahdollisuus säästää tulevan kevään typpilannoituksesta. Syysrypsi ottaa syksyn aikana runsaasti typpeä ja varastoi ravinteita juureensa.
Myös evijärveläiselle Antti Mäkiselle tarjoutui hyvä kylvösauma.
”Herne ei yleensä valmistu vielä elokuun alussa, mutta viime vuonna näin kävi ja herneen sänkeen päästiin kylvämään syysrypsi.”
Sänki kultivoitiin Horsch Terranolla, joka teki valmiin kylvöalustan. Rypsi kylvettiin 13.8.
Mäkinen kertoo säätäneensä kasvupistettä Juventuksella. ”Kasvusto näytti loppusyksystä niin pieneltä, että jännitti jarrutinko sitä liikaa.”
Evijärvellä on säästytty suuremmilta kuoriaislaumoilta. Pahkahomeruiskutuksen Mäkinen aikoo tehdä, sillä esikasvi on herne ja sateinen sää lisää pahkahomeriskiä.
Neljäs eteläpohjalainen kisaaja on Juho-Matti Ojanperä Kauhavalta.
Ojanperän tilalla tämä on ensimmäinen kerta öljykasvien viljelyä. Viljely on nurmivaltaista, ja Ojanperä kertoo hakevansa vaihtelua viljelykiertoon. Nurmi perustetaan suojaviljaan ja kierrossa on myös hernettä. Syysrypsi sopii perustettavaksi nurmen lopetuksen jälkeen.
Viime kesänä heinäkuu oli kuitenkin varsin kuiva, joten syysrypsi iti epätasaisesti ja osa lähti liikkeelle vasta elokuun puolella.
Ojanperä ajoi syksyllä Juventuksen 4–5-lehtivaiheessa ja myös etanat torjuttiin lohkojen reunoilta.
Kisaajat kertovat olevansa mukana kokeilumielessä ja oppimisen kannalta. Erityisesti ensimmäistä kertaa syysrypsiä viljelevälle tulee vastaan monta uutta asiaa kylvömäärästä ja ajankohdasta alkaen. ◻
Kuminan lannoituskokeissa on saatu vuosien varrella ristiriitaisia tuloksia. Etelän savimailla typpilannoitus on antanut satovastetta, mutta Pohjanmaan multamailla pärjätään pienemmillä typpimäärillä, eikä lisälannoitus kasvata satoa. Kuminan rikkakasvitorjuntaan testataan Mateno Duo -valmistetta.
Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Ympäristön hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, että turvemaita hoidetaan päästöjä vähentävästi. Yksi keino on pohjaveden pinnan nosto säätösalaojituksella. Näin on tehty Siikajoen Ruukissa sijaitsevalla Pakkarin maatilalla. Tilan kokemukset ojituksen uudistamisesta säätökasteluun soveliaaksi ovat hyviä. Apua säätökastelun suunnitteluun saa esimerkiksi Salaojayhdistys Ry ja Avoin Ry -yhdistyksiltä.
Yara Suomi avasi uuden lannoitekauden 16. kesäkuuta. Kesän ja alkusyksyn toimitukset myytiin viikossa loppuun, ja tilausten vastaanotto keskeytettiin 27. kesäkuuta. Belor Agro tuo lannoitteet Euroopasta ja Cemagro jatkaa venäläisten lannoitteiden tuontia. Pakotteet vähentävät venäläisten lannoitteiden käyttöä, mutta odotettua vähemmän.
Juolavehnän torjuntaa erilaisilla muokkausmenetelmillä tutkitaan kolmivuotisessa koesarjassa. Samat toimenpiteet toistetaan Inkoossa, Jokioisilla ja Ruukissa. Ensimmäisen koevuoden tulosten perusteella Kvick-Finn-juolavehnännostin vaikutti lupaavimmalta menetelmältä. KM tutustui Inkoon koeruutuihin viime syksynä.